sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

DMZ ja muuta jännää

Päivitänpäs ahkerasti blogia. No, nyt on ollut sen verran tapahtumarikas viikko että on pakko päivittää. Alkuviikosta hankittiin lentoliput Tokioon. Jes! En malta odottaa. Oon pitkään unelmoinu käyväni Tokiossa ja vihdoinkin pääsen näkemään sen itse. Ihan huippua! Liput oli myös tosi halvat, muistaakseni alle 200 euroa. Ei huono siis. Reissuun lähdetään kesäkuun alussa, eli vielä pitää hetki jos toinenkin odotella. 

Tokion reissun lisäksi toteutettiin tällä viikolla toinenkin masterplan, nimittäin vierailu Etelä- ja Pohjois Korean rajalle. Varattiin reissu lauantai aamuksi. Fiksuja kun ollaan niin päätettiin mennä Seouliin bilettämään ennen kierrosta. Suunnitelma toimi oikeastaan yllättävän hyvin. Aamuseitsemän pintaan meidät tultiin hakemaan kierokselle. Vietimme pari tuntia kierroksen ja klubituksen välissä aamupalaa mutustellen. Alun perin olisimme halunneet mennä Panmunjeomiin asti (ne siniset talot, sielä pääsee näkemään mm. pohjoiskorealaisia sotilaita ja ilmeisesti jopa astumaan P. Korean puolelle), mutta se reissu olisi vaatinut hieman enemmän suunnittelua, joten päätimme aloittaa pelkällä DMZ (Demilitarized Zone) kierroksella. Suunnitelmissa on kuitenkin vielä ehkä myös Panmunjeom. DMZ -kierrokseen kuului mm. vierailu tunneliin jonka pohjoiskorealaiset ovat rakentaneet tarkoituksenaan hyökätä etelään. Tunneleita on ilmeisesti 20, joista vain 4 on löydetty tähän mennessä. Hieman creepyä. Tunneliin pääsi itse kävelemään, mutta valokuvien ottaminen oli valitettavasti kielletty. Oma suosikkikohtani kierroksella oli näköalatasanne josta pääsi oikeasti katsomaan Pohjois-Koreaan. Paikalla olleilla kiikareilla näki todella hyvin. Näin propaganda villageen ja Kesongin kaupunkiin asti. Muuten aika tyhjältä näytti, niin kun kuvista huomaa. Ihan huikea mutta absurdi fiilis oikeasti nähdä Pohjois-Koreaan asti. 


Sielä se on. Pohjois-Korea. Kuvista ei valitettavasti näy esim. taloja, koska ilma oli hieman sumuinen. Ja kulmassa taas aina niin ihana varjo kännykän kuoresta. 


Ehottomasti käynnin arvoinen kohde. Oli erittäin mielenkiintoista. 










Pari klubikuvaa. Tykkäsin tästä klubista tosi paljon. En tiiä näkyykö kuvissa miten kova tungos klubeilla on. Välillä on oikeasti hankalaa päästä eteenpäin, tanssimisesta puhumattakaan. Ainut vaihtoehto on hyppiä massan mukana ylös ja alas. Hauskaa silti.


Minä ja Valerie aamuyöllä ennen kierroksen alkua. #filtteröinväsymyksenpois


Ja jes. Tätä hetkeä on odotettu. Vihdoinkin mun yliopistotakki saapui. Täällä jokaisella yliopistolla on oma takkinsa, ja yliopiston sisällä värit vaihtelee pääaineesta riippuen. Selässä lukee joko yliopiston nimi tai pääaine. Oman takkini selässä lukee Ajou Univ. International Student. Mutta nää on oikeastaan niinku haalarit. Paitsi että näitä käytetään muuallakin kun opiskelijabileissä. Näytän vähän Michelin-ukolta takki päälläni, mutta tykkään siitä tosi paljon! Plus että se on lämmin. Tosin nyt siitä ei enää ole ihan kauheasti iloa koska ilma on alkanut oikeasti lämmetä. No, aion käyttää takkia siitä huolimatta. Ja lämpötilat ovat iltaisin silti aika matalat, joten eiköhän tuokin käyttöön pääse. 

2 kommenttia:

  1. Taas raikasta kommentointia, oma rakas tyttöni seikkailee maailmalla. P-Korea ja klubikuvat, aika räikeä rinnastus! Halauksia äitiltä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe ei ollut tietoinen rinnastus, tosin mielenkiintonen näkökulma. Molemmat mahtuivat saman 24:n tunnin sisälle. On se maailma kummallinen paikka. Pusut ja halit maailman toiselta puolelta!

      Poista