Vikat lomailukuulumiset

Viikko (melkein) on vierähtänyt ihan älyttömän nopeasti. Huomenna on muuttopäivä, ja kirjotankin tätä postausta pakoillessani pakkausta. En tajua miten äkkiä ihminen voi levitellä kamansa ympäriinsä, ja vieläpä hostellihuoneessa. Perjantai sisälsi taas upeita maisemia! Lätkäsenkin tähän kunnon kuvapläjäyksen, vaikka todellisuudessa näky oli paljon vaikuttavampi. 

Löydettiin tämä paikka vähän sattumala. Musta tossa kaupungin siluetissa oli (ainakin livenä) jotain tosi vaikuttavaa. Tajusin miten isossa paikassa mä oikeen oon. Tää on niin siistiä, koska tää on niin erilaista Suomeen verrattuna.

Hangang Riverside Park.

Mun ilme kun mikään kuvista ei ollut profiilikuvamatskua, vaikka taustamaisemat oli kohdillaan. 

Aikamoisia pytinkejä. Tuli jotenkin Pohjois-Korea vibat. Ei sillä että mä tietäisin tosin miltä sielä näyttää. 

Illemmalla mentiin syömään ja perinteisesti tietenkin juomaan. Täällä ruuan kanssa juodaan usein jotain, esimerkiksi kaljaa tai sojua. Perinteitä oli toki kunnioitettava. 

Oli aivan sairaan hyvää! Lauantai sujuikin sitten vähän väsyneissä merkeissä, mutta illalla jaksoimme raahautua syömään korealaista grillilihaa. 

Ei ehkä tarvitse mainita että tääkin oli kyllä aika täydellinen makukokemus. Täällä on tosi paljon lihapaikkoja joissa pöydän keskellä on grilli, jossa lihat sitten itse paistetaan. Mukana tulee aina kaikenlaisia pieniä lisäkeruokia. 

Sunnuntain pääuoka meni aika samalla linjalla...

...mutta jälkiruoka olikin sitten astetta tuhdimpi. 

Tänään törmättiin vielä erittäin kummalliseen yhdistelmään, kaljaa kermavaahdolla. Pakkohan sitä oli sitten kokeilla. Toimi kyllä yllättävän hyvin vaikka mulla ei olisi ikinä tullut mielenkään yhdistää näitä kahta asiaa. Tää on ehkä näitä #vainkoreajuttuja. 

Pakko vielä loppuun kertoa ihanasta taksikuskista. Eilen illalla tilasin taksin (taksit on täällä paljon halvempia kuin Suomessa) että pääsisin mukavammin hostellille. Mulla ei kuitenkaan ollut tarpeeksi rahaa. Selitin tilanteen kuskille, joka napsaisi mittarin pois päältä, otti ne vähäiset pennoset jotka mulla oli, ja ajoi mut kotiin. Sain myös hankittua itselleni paikallisen liittymän. Wifin metsästys ohi, mikä helpotus! Huomenna on hyvä lähteä muuttamaan. Tosi kiva että pääsen vihdoinkin ns. "kotiin". Pääsen purkamaan matkalaukut ja asettumaan aloilleni. Sitten alkaa varmaan tuntua enemmän siltä etten ole täällä vaan lomailemassa, vaan oikeasti asumassa, vaikkakin vähän aikaa. 

Ekat kuulumiset Seoulista

Täällä ollaan! Just pyörähti kolmas päivä käyntiin. Saavuin siis lähes kahdenkymmenen tunnin matkustamisen jälkeen reissussa rähjääntyneenä Seouliin. Lentomatka meni kyllä tosi mukavasti koska jostain syystä mun paikka oli vaihtunut, ja koneeseen astuessani huomasin sen olevan ykkösluokassa. Ei huono! Köyhän opiskelijan 11 tuntia luksusta. En saanut nukuttua supermukavista sänkytuoleista huolimatta ja eka päivä kuluikin aikamoisen väsymyksen kourissa. Nukuttiinkin seuraavana yönä mukavat 15 tuntia. 

Ekan päivän automaatista tilatut bibimbapit. Nami! 

Seuraavana päivänä aamupöhön jälkeen olo alko olemaan aika fressi. Ulkonakin aurinko paistoi niin täydeltä terältä kun se nyt voi vähän saasteisessa ilmassa paistaa. Päätettiin suunnata Annan kanssa Namsan Towerille. Patikoitiin ylös ja näköalat oli kyllä kaiken hikisen puuskutuksen arvoset! Namsan Tower on ehdottomasti yks mun lempparipaikoista Seoulissa! Seoul on muutenkin ihana kaupunki. Täällä riitää nähtävää, ja tuntuu että joka kulmassa löytyy aina jotakin uutta ja jännää. Tää on myös niin ihanan erilaista Suomeen verrattuna. Oon kyllä niin fiiliksissä että saan viettää täällä seuraavat 4 kuukautta, vaikka se tuntuu vieläkin jotenkin tosi epätodelliselta. 

Näköaloja Namsan Towerista. Ei valittamista! 

Hehh, perusturisti.

Illemmalla kierreltiin Myeondongin aluetta, joka on yksi Seoulin vilkkaimmista alueista. Kauppoja (ja ihmisiä) on tosi paljon! Myös ihania katuruokakojuja on joka nurkassa. 

Tällä kaupatkin on tosi söpöjä! 

Vatsa alkoi jo kurnia, joten päätimme suunnata kanalle ja kaljalle (chimek, chiken+mekju=kalja). Myöhemmin katsastimme hieman Seoulin yöelämää parin kaljan äärellä. Viikonloppuna sitten varmaan vähän pidemmän kaavan kautta. 

Chimek. Luojan lahja tälle maailmalle. 

Loppuun vielä epäedustava peiliteiniselfie metroasemalta. 

Lähtöjännitystä

Heipä hei. Olen 21-vuotias yliopisto-opiskelija, joka on lähdössä vaihtoon tänä keväänä. Reissuun on enää kaksi viikkoa, joten päätin tehdä ensimmäisen blogipostauksen. Blogissa tullaan käsittelemään vaihto-opiskeluani Etelä-Koreassa. Kohde on sinänsä hieman eksoottisempi. Halusinkin jonnekin vähän kauemmas. Täysin uuteen ja vieraaseen kulttuuriin astuminen kiehtoo minua. Uskon että joudun vaihdossa monestikin oman mukavuusalueeni ulkopuolelle. Se tässä onkin ehkä niin hienoa. Kaikki tilanteet eivät välttämättä ole mukavia, mutta vähintäänkin opettavaisia ja rikasuttavia. Toivonkin oppivani paljon, laajentavani maailmankuvaani, ja saavan jonkinlaista perspektiiviä niin elämään kuin omaan itseenikin. Aika paljon kliseisiä tavoitteita saavtettavaksi neljälle kuukaudelle.

Kuten jo tuossa aiemmin totesin, on lähtöön enää tasan kaksi viikkoa. Asunto on hoidettu ja viisumi hankittu. Asiat näyttävät vihdoin järjestyvän. Jännitys alkaa jo kasvaa. Tunteet vaihtelevat pelonsekaisesta riemusta paniikin ja stressin kautta hypetysjännitykseen. Välillä tuntuu siltä että koko vaihto on ihan pikkujuttu, välillä taas tuntuu kuin tässä oltaisi jotain ihmeellisempääkin tekemässä. Loppujen lopuksi neljä kuukautta ulkomailla ei ole paljoa. Tai ei se ainakaan siltä kuulosta. Toisaalta neljässä kuukaudessa ehtii tapahtua vaikka mitä! Ainakin toivon niin. Uskon että kokemuksesta tulee ihan mahtava! Oma asennehan siinä loppupeleissä ratkaisee. Fiilikset kasvaa ja paranee mitä lähempänä lähtöpäivää ollaan, joten uskon että asennekin on ihan huipussaan Koreaan saavuttaessa. Realistina olen tietenkin varautunut huonoihin hetkiin ja ajoittaiseen koti-ikävään, mutta sehän kuuluu asiaan ja on myös ihan opettavaista. Suurimmaksi osaksi uskon vaihdon kuitenkin olevan ihan huippujuttu! Toivottavasti en nyt kiroa vaihtoani epäonnistumaan sanoessani tämän: siitä tulee yksinkertaisesti mahtavaa ja aivan sairaan hauskaa!

Loppuun vielä sopivan sumea fiiliskuva vaivalla bongatuista vikoista kirsikankukista viimekevään Korean reissulta. Kyllä, olen käynyt Koreassa. Aivan vieraasta kohteesta ei siis ole kysymys. Turistina kaikka on kuitenkin aina vain pintaraapaisua, joten odotankin että pääsen tutustumaan maahan oikein kunnolla. Kohta ollaan kaukana kotoa ja tällä hetkellä se tuntuu helpottavalta, jännittävältä ja ihan mahtavalta. En malta odottaa!